29 October 2009

kesäisen keskiviikon perunahifistelyä ja nopea yrttipesto


Keskiviikko on ihan lomailupäivä. Mies etäopiskelee ja antaa minun nukkua aamulla pitkään. Aamupäivällä kärryttelemme lapsen kanssa keskustaan -- voi mitä asioita istuva kärryistään näkeekään! Eräs mies hakkaa uuteen aitaansa nauloja, joki virtaa, vanha pappa pyöräilee ohi. Me tutustumme kirjastoon, marketin kahvivalikoimaan ja kylän ainoan kahvilan kaakaoon ja omenaleivokseen. Siellä saa istua äidin viltillä pehmennetyssä syöttötuolissa pöydän päässä, taputella pöydän pintaa ja leikkiä vähän servetillä, joka rapisee ihanasti. Ihmeellistä, ihanaa!

Touhukkaan aamupäivän jälkeen lapselle maistuvat pitkät päiväunet, minä järjestelen paikkoja, sytyttelen kynttilöitä, luen kirjaston kirjoja, leikekirjailen ja ajattelen vähän ruokaakin. Olen sortunut siihen, mihin niin monet meistä kansainväliseen keittiöön tottuneen sukupolven naisista: perunan väheksymiseen aivan suotta. Evitasta 1/09 nimittäin opin, että peruna on terveellisempää kuin tumma pasta tai täysjyväriisi. Oikein keitettynä se on hyvää, ja jäähtyneenä sekä happoisen elementtiin kuten viinietikkaan yhdistettynä siitä saa vielä pitkäkestoisempaa energiaa, sillä osa tärkkelyksestä muuntuu imeytymättömään muotoon.

Tahdon kylmää perunaa! Haluan oppia keittämään täydelliset perunat! Sitä paitsi on sääli ajatella, että perunasalaattia voisi muka tehdä vain uusista perunoista, vain kesällä. Ei voi pitää paikkaansa. Minä ainakin teen kesäruokaa keskellä harmaata syksyäkin, päätän. Ja mikäpä olisikaan kesäisempää kuin vakimarkettimme mainosreseptivihkosesta Kesäherkut: Helpot, nopeat ja herkulliset kesäruoat löytyvä pesto-uunilohi maukkaan minttuisen perunasalaatin kera?

Syömme lohta silloin tällöin, mutta valitettavan usein kaksi kalaamme viikossa tarkoittaa purkkitonnikalaa, kalapuikkoja tai pakasteseitiä, sillä tuore kala on kallista. Perjantaina lohi kuitenkin oli tarjouksessa, joten nappasin fileen mukaani ja pakastin sen. Ei kun kala sulamaan, ja kokeilemaan jotain muutakin kuin perus-sitruunapippuri-tillikalaa. Reseptin pesto tosin tarkoittaa hiukan ylimääräistä työtä, sillä en toistaiseksi ole onnistunut löytämään laktoositonta ja gluteenitonta pestoa kaupan hyllyltä, joten minun täytyy tehdä se itse.

Jälkiruoaksi -- kahvilan herkkukaakaon inspiroimana -- päätän kokeilla kaakaon terveysversiota, kaakao-vadelmajuomaa. Sen resepti muistuttaa lapsuudesta, entisestä lempivälipalastani joka tunnettiin meidän sisarusten kesken nimellä sörsseli. Siihen tuli kaurahiutaleita, kaakaojauhetta, sokeria ja tilkka maitoa. Löytämässäni reseptissä mittasuhteet ovat toiset ja sokeri jätetään välistä kokonaan. Silti, jos se mitenkään tuo mieleen lapsuuden huolettomuuden, se ei voi olla pahasta.


Pesto-uunilohi (6:lle)
1,5 kg lohifileetä
1 dl pestokastiketta
suolaa ja mustapippuria
1 tl paprikajauhetta
0,5 tl korianterin siemeniä jauhettuna
ripaus chilijauhetta
2 sitruunaa
1 limetti

Nopea yrttipesto
kourallinen persiljaa
6 basilikan lehteä
1 rosmariinin oksa
2 timjamin oksaa
3 tl kuivattua tilliä
2 tl kuivattua basilikaa
1 tl kuivattua kirveliä
ripaus suolaa
tilkka öljyä
puolikkaan sitruunan mehu
2 rkl mantelijauhetta
kourallinen mozzarella-raastetta

Minttuinen perunasalaatti
1 l uusia perunoita
1 pieni prk säilöttyjä kapriksia
puoli ruukkua tuoretta minttua
3 rkl oliiviöljyä
2 rkl omenaviinietikkaa
suolaa, mustapippuria

Kaakao-vadelmajuoma
8 dl rasvatonta maitoa
6 rkl kaakaojuomajauhetta
200 g vadelmia
4 rkl vehnäleseitä

Lapsen vielä nukkuessa päiväuniaan yritän keittää täydelliset perunat salaattiani varten. Kuorin kuusi isoa perunaa -- litran arvioiminen on hiukan hankalaa -- pussista, jonka kyljessä mainostetaan perunoiden sopivan erityisen hyvin salaatteihin, vaikkeivät ne uusia olekaan. Lajike jää minulle epäselväksi, mutta ei nyt välitetä siitä. Iloitaan sen sijaan siitä, että perunat on kasvatettu ja nostettu alle sadan kilometrin päässä kaupasta, jossa niitä myytiin; lähiruokaa pienellä hiilijalanjäljellä.

Keitän perunoille noin litran vettä, ja se on liikaa, sillä perunoiden tulee vain hädintuskin peittyä vedellä. Kaadan siis osan vedestä pois, ja jäljelle jäävään heitän sekaan teelusikallisen suolaa. Laitan munakellon soimaan 25 minuutin kuluttua. Mutta vesi lakkaakin poreilemasta kun perunat laitetaan sekaan, ja ohjeistetun ajan kuluttua ne tuntuvat aivan liian kovilta.

Annan niiden kiehua miedolla lämmöllä vielä kymmenisen minuuttia, minkä jälkeen kaadan keitinveden pois ja huuhtaisen perunat kylmällä vedellä. Ja ei voi olla totta! Olen taas onnistunut keittämään perunat ylikypsiksi. Olisi pitänyt uskoa täydellisten perunoiden keittämiseen tarkoitettua ohjetta sittenkin.


Jätän ylikypsät perunani jäähtymään ja palaan ruoka-asioihin vasta muutaman tunnin kuluttua. Silloin tekaisen yrttipestoni, joka on oma sovellukseni jostakin kirjasta tai lehdestä kopioidusta reseptistä. Laitan normaalisti pestooni aina persiljaa ja basilikaa, mutta muuten niitä yrttejä, joita käsillä sattuu olemaan -- tällä kertaa nuo yllä luetellut. Normaalisti pestoihin laitetaan tietysti parmesaania, mutta en ole löytänyt sitäkään laktoosittomana, siksi siis mozzarellaa.

Ja näin se tehdään: Yrtit purkkiin, hienonnus sauvasekoittimella, sekaan suolaa, öljyä ja sitruunamehua. Pyöräytys sekoittimella, mantelijauho, pyöräytys, mozzarella, ja lopullinen soseutus. Todella nopeaa, hyvää ja helppoa.

Laitan pienen lohifileeni uunivuokaan, nypin ruodot pois ja vetelen viiltoja veitsellä. Viiltoihin sivelen pestoa, sitten ripottelen kalan päälle suolaa, pippuria, paprikajauhetta, chiliä ja jauhettua korianteria. Päälle puristetaan vielä puolikkaan sitruunan mehu (isompaan kalaan kokonaisen), ja hyvin pestyt lime ja sitruuna viipaloidaan vielä viiltoihin. Itse jätän sitruunan pois viilloista kokonaan, sillä kalani on niin pieni, että viiltoja on vain muutama.


Reseptissä lohta käsketään paistaa uunin keskiritilällä 175 asteessa puoli tuntia tai enemmän. Koska olemme lämmittäneet takkaa niin, että leivinuunissa lämpötila on lähes 200 C, laitan kalan sinne ja annan sen paistua kunnolla kypsäksi. Kun kala on uunissa noin tunnin, ehdin tehdä salaatin ja jälkiruoan sillä välin.

Perunasalaatti on täydellisten perunoiden keittämistä lukuun ottamatta yhtä mutkaton kuin pesto ja lohikin. Pilkon perunat lohkoiksi, revin mintunlehdet (käytän suurin piirtein neljäsosan ruukusta, koska jo se vaikuttaa paljolta), kaadan päälle muut ainekset ja laitan salaattikulhon kannen kiinni. Sitten vähän ravistelua, ja salaatti on valmis tarjoiltavaksi.

Kaakaojuoman valmistus käy nopeasti tehosekoittimessa. Koska mieheni ei tietenkään voi syödä vehnäleseitä, kokeilen korvata ne hirssihiutaleilla. Kaikki aineet vain sekoittimeen, muutama pyöräytys, ja jälkkäri jääkaappiin jäähtymään ruokailun ajaksi.


Pestolohi on herkullisen näköistä ja makuista. Mikään mauste ei tunge esiin häiritsevästi jättäen muita makuja alleen. Olen kiitollinen itselleni siitä, etten käyttänyt sitruunaa yhtään puolikkaan mehua enempää, sillä sitruuna erottuu melko vahvana makuna jo nyt -- ei häiritsevänä, mutta selkeänä. Perunasalaatti ja lohi ovat ihanan kesäinen yhdistelmä, vaikka salaatissa maistuukin minttu erittäin vahvasti siitä huolimatta, että käytin sitä ohjetta vähemmän.

Kaakaojuoma on mielenkiintoista. Se maistuu laimealta kaakaolta, hiukan vadelmaiselta, eikä ollenkaan hirssiltä. Koostumukseltaan se tosin on normaalia kaakaota tukevampaa. Sen pintaan muodostuu pehmeä vaahtokerros laseihin kaadettaessa. Syy vähäisen hirssisyyteen löytyy lasin pohjalta: suurin osa hirssistä on painunut sinne kokkareiseksi kasaksi. Hirssi ei siis toimi, vehnäleseistä en tiedä.


Kaiken kaikkiaan sanoisin, että ateria oli lomapäivään sopivaa, oikein mukavaa vaihtelua tonnikalapastalle ja kalakeitolle. Tätä tehdään taatusti toistekin.

No comments: