20 October 2009

kun



kun puuhaa on enemmän kuin haluaisi
kun unta on vähemmän kuin tarvitsisi
kun ulkona on harmaata ja tihkuista
kun mieli alkaa heijastella luonnon sävyjä
kun tahtoo keltaista ruokaa, mutta ei jaksa sitä tehdä
kun hän sanoo, että mene ensi yöksi vierashuoneeseen nukkumaan jotta jaksat taas huomenna, ja lapsi tuhisee sängyssään suloisena ja onnellisena

sitä yhtäkkiä muistaa, miten tärkeä on
ja miten paljon rakastaa

6 comments:

14a4:n Hanna said...

Tykkään kamalasti tuosta jälkimmäisestä kuvasta! Siis ihan kamalasti.

Aika samat tunnelmat täällä.

ElsaIlona said...

Kaunis kirjoitus.

Neiti Nimetön said...

Näitä tunnelmia ja hetkiä tarvitaan!
Hienoa kuuraa ekassa kuvassa!

Mimmi said...

Kiitokset kaikille kommenteistanne. Toisinaan sitä tosiaan tarvitsee näitä harmaita hetkiä muistaakseen, miten valoisaa elämä oikeastaan on.

Riikka said...

Tämä kirjoitus kiteyttää minunkin tämän hetkiset tunnelmani täysin. Aika sumussa olen.

Mimmi said...

Riikka, on jotenkin niin ihanaa kuulla, etten ole ainoa, jolla vauva-arki on yhtä tunteiden vuoristorataa. Kavereiden vauvat kun tuntuvat olevan niin helppoja, ja varsinkin kaukaisemmat muistikuvat vauva-ajoista ovat suorastaan ruusuisia. Jaksamista sinulle!