19 July 2010

Vaasa 2









Vietimme lauantai-iltapäivän kuljeskellen keskustassa päämäärättömästi, katsellen upeita rakennuksia, piipahtaen torilla ja kauppahallissa, etsiytyen varjoisille kaduille, merituulisiin puistoihin sekä kaupungin parhaimmalle terassille levähtämään. Strampenilta on näköala venesatamaan ja merelle, ja myös paviljongin sisätilat ovat niin upeat, että jos menisin naimisiin Vaasassa, haluaisin järjestää hääjuhlan siellä. (Valitettavasti en jostain syystä ottanut siitä kuvaa.)

Näytin miehelle sen Vaasan, johon minä vuosia sitten rakastuin, entiset asuntoni (5), kauneimmat talot, näköalat, puistot, kävelyreitit. Yövyimme veljeni luona, ja muutenkin reissu tehtiin ilman suunnitelmia sekä minibudjetilla. Kaupungissa riittää niin paljon katseltavaa, että on turha maksaa itseään kipeäksi museoista, taidenäyttelyistä, festareista (jollainen siellä viikonloppuna oli), saaristoristeilyistä tai kuppiloista. Saati sitten kuluttaa aikaansa kaupoissa.

Koko kaupunki oli täynnä iloisia, kesäisen tyylikkäitä ihmisiä -- niin kuin yleensä. Kokemukseni mukaan vaasalaiset ovat elegantteja, mukavia ja kohteliaita, ja vaikka opiskelijalegenda väittää heitä sisäänpäinlämpiäviksi ja vaikeasti lähestyttäviksi, muutamaa ihmistä lukuunottamatta sydänystävyydet solmin paikallisten kanssa, yhteen rakastuinkin. Se ei ollut yhtä kestävän laatuista rakkautta kuin rakkauteni kaupunkiin, mutta yhtä intohimoista kyllä.

6 comments:

Ilse said...

Tuttu ja rakas kaupunki, jossa asuu paljon ihania...! Tänä kesänä pääsin käymään siellä kuviesi välityksellä, muuten en, eli kiitos näistä upeista otoksista! :)

Solen said...

Uusi kaupunki minulle, kuulostaa ja näyttää jännitävältä, kauniin vehreältä, sellaiselta, josta nurkan takaa voi löytää oman ihanan kahvilan, jota kukaan muu ei ole vielä löytänyt. Jos joskus menen Vaasaan, tiedän keneltä kysyn menovinkkejä :)

Helinä said...

Lasten kanssa on tullut pariinkin otteeseen käväistyä Wasalandiassa, ja nähtyä siinä ohessa myös kaunista kaupunkiakin.

Liivia said...

Minäkin viehätyin joskus Vaasasta. Voi olla että viehättyisin vieläkin, siitä alkaa olla vain 20 vuotta kun olen siellä viimeksi käynyt. En paljoa muista.
Nuorena tyttönä kävin junalla yksin Vaasassa ja kuvittelin olevani suuressa maailmassa.

Malla said...

Minä asuin 18 vuotta parin tunnin ajomatkan päässä Vaasasta, mutta silti en ole siellä käynyt kuin muutaman kerran. Nykyään ihmettelen, miksi ihmeessä näin pääsi käymään. Vaasa on ihana kaupunki. Siellä pitäisi kyllä taas käydä pitkästä aikaa. Kiitos näistä kuvista, muistuttivat minua taas Vaasan olemassaolosta :)

Mimmi said...

Ilse: Ai sinäkin olet Vaasan tyttöjä? :) Kaupunki on kyllä kaunis ja rakas.

Solen: En tiedä kahviloista, minusta niitä on Vaasassa aika vähän, mutta kaikenlaista muuta upeaa sieltä saattaa löytää aivan sattumalta. Suosittelen!

Helinä: Me jätettiin Wasalandia tällä kertaa väliin, mutta pienten lasten kanssa se on kyllä oivallinen huvipuistokohde, sopivan pieni mutta toimintaa täynnä.

Liivia: Vaasassa on kyllä välillä helppo kuvitella olevansa maailmalla, jotenkin ruotsinkielisyys tuo kaupunkiin ihan toisenlaisen ulottuvuuden. Mutta pienihän se on, pieni ja viehättävä.

Malla: Minäkään en viettänyt lapsuuttani kovinkaan kaukana Vaasasta, jonkun kolmen tunnin ajomatkan päässä, mutta siltikään siellä ei koskaan käyty. Reissasimme kyllä paljon Suomessa lomilla, mutta ehkä lähellä olevat paikat eivät tunnu niin eksoottisilta? Tuttavaperheemme teki juuri viikon asuntoautoreissun täällä kotimaassa, tekemistä ja käyntipaikkoja kuulemma riitti vaikka eivät 300 kilometriä kauemmas kotoa ajaneetkaan.