28 January 2011

seitsemän asiaa sitruunasta





Sain Jonnalta hienon tunnustuksen, kiitos! Olen kirjoittanut aiemmin seitsemän tunnustusta ja tällä viikolla myös seitsemän oppimaani asiaa, joten ei enää samoja, tänään kerron seitsemän asiaa minusta ja sitruunasta, se on nyt jotenkin pinnalla, mielessä, että tästä voisin kertoa.

1. Löysin sitruunan hedelmänä vasta aikuisiällä. En muista että lapsuudenkodissani olisi koskaan ollut sitruunoita kaapissa, mutta muisti nyt on semmoinen kuin on, eihän siitä koskaan voi tietää, ehken vain ollut niistä kiinnostunut, ehkä ne jäivät toisten hedelmien piiloon. Meillä oli kyllä paljon hedelmiä, tykkäsin banaaneista ja omenoista ja mandariineista ja päärynöistä ja kiiveistä ihan niin kuin tyttäreni nyt. Häntä ei tunnu haittaavan sekään kun kädet sotkeentuu, minä en yhtään tykkää hedelmistä jotka pursuavat käsille kun niitä syö, en nykyään, en muista haittasiko se minua lapsena.

2. Sitrustuoksuista olen kyllä tykännyt aina, teininä kun ostettiin niitä ensimmäisiä hajuvesipulloja marketin hyllyiltä en yhtään tykännyt niistä karkkituoksuista joista muut, vaan keveistä, kirpakoista sitruksista. Tykkään edelleen, vaikka käytänkin nykyään hajuvesiä harvoin lapsen allergioiden vuoksi, ikisuosikkini on Sergio Tacchinin Donna jota saa marketeista vieläkin.

3. Tällä hetkellä keittiö tuoksuu suloisesti sitruunalle kun pesin sitruunavedellä lieden ja kaakelit. Olen kokeillut viime aikoina mahdollisimman ekologisia puhdistusvälineitä, joten etikkaa ja ruokasoodaa on käytetty puhdistukseen ennenkin, mutta lehdestä bongattu sitruunavinkki toi myös mukanaan tuoksumaailman. Tein sen näin: keitin mukillisen vettä, johon sekoitin puolikkaan sitruunan mehun. Kastoin siinä luutua, ja jynssäsin. Ihan pinttyneimmän lian harjasin pois sitruunaveteen kastetulla tiskiharjalla. Puhdasta tuli!

4. Sitruunavettä, johon on sekoitettu teelusikallinen hunajaa, juon myös aamuisin silloin kun olo tuntuu jotenkin nuutuneelta. Uskomatonta, miten se virkistää mieltä ja kehoa -- paljon paremmin kuin vaikka kahvi.

5. Sitruunankeltainen on yksi lempikesäväreistäni, kesällä palettini on jotenkin laajempi, tulee enemmän värejä kuin talvella, talvella tykkään mustasta ja sinisestä ja harmaasta. Ja korut otan myös kesällä käyttöön, talvella ne joutavat olla koristeina naulakoissa ja ikkunoissa ja sievillä lautasilla, kesällä ne pitää saada käsiin ja kaulaan ja korviin. Viime aikoina olen kyllä innostunut muistakin keltaisen sävyistä, varsinkin sinapinkeltaisesta, olen ihastellut noita Niinan tekemiä ranteenlämmittimiä joita hän myy Huvikumpu-kaupassaan.


6. Mieleen tulee ainoastaan yksi keltainen asia josta en tykkää, ampiaiset. Kesä ehkä hirvittäisi jo etukäteen ellen olisi saanut siedätyshoidoksi Annalta tuota upeaa korttia, laitoin sen heti keittiöön että näen sen joka päivä. Ihana Anna lähetti minulle lainaan The Creative Familyn josta kirjoitin pari päivää sitten, se vaikuttaa upealta kirjalta. Kiitos!

7. Viikonlopun puhdetöihin kuuluu nyt se lemon curd, ajattelin kokeilla sivupalkissa linkkaamaani tiny happyn Melissan reseptiä, ja miten mahtava blogi hänellä on muutenkin, inspiroidun siitä valtavasti. Puikoilla miljoona asiaa, mutta kiitollisuus oli suuri kun löysin yhden unohtuneen kerän Puroa, siitä tulee hyviä villaimuja vaippapöksyn harkkahousuihin.

Suloista, sitruunaista viikonloppua kaikille!

8 comments:

Katja said...

Kiitos, kun muistutit sitruunasta. Opiskeluaikoina tein usein sitruunakiisseliä peruskoulun kotitalouskirjan ohjeen mukaan. Ja päälle vispasin kermaa. Herkkua! En ole tehnyt sitä yli kymmeneen vuoteen. Huomenna aion.

Niina said...

En tykkää yhtään sitruunasta,en ole ikinä tykännyt. Tuoksuissa se menettelee mutta maku on yäk. Mutta tuota sitruunalla putsaamista pitääkin kokeilla,kiitos vinkistä! Muutenkin haluaisin oppia siivoamaan enemmän ruokasoodilla ja etikoilla ja muilla,niin kuin ennen vanhaan.
Mutta kauniita nuo sitruunat kyllä ovat!

Ja voi,kiitos linkityksestä:) Ja mukavasta mailistakin! Toivottavasti löydät sitä lankaa!

Mirva said...

Katja, sitruunakiisseli kuulostaa hyvältä. Saisinkohan reseptiäsi?

Niina, ruokasoodalla meillä on putsattu lähinnä hellaa, mutta kyllä sillä voisi muutakin pinttynyttä likaa varmaan putsailla. Sen kun kaataa soodaa kostutetun tahran päälle ja antaa imeytyä hetken, ja sitten jynssää. Kahvinkeitin ja vedenkeitin on helppo puhdistaa etikalla, ja sitruunavinkkejäkin mulla on nyt enemmän, ehkä laitan niistä joskus lisää jos toimivat, en ole vielä kokeillut kaikkia! Netistä ainakin näkyisi lankaa löytyvän, jos ei lankakaupoista! :)

Solen said...

Tykkään sitruunasta kovin minäkin, se on kovin hyödyllinen hedelmä, miettien, että pesisi hellaa vaikka banaanilla. Ei ehkä toimisi yhtä hyvin.

Minäkin haluaisin sen sitruunakiisselin reseptin?

Rakastan kaikkia leivoksia ja kakkuja missä on sitruunaa. Tekisi mieleni kokeilla joskus sitruunajuustokakkua. Olen perso myös juustokakuille :)

maijja said...

Määkin tykkään Donnasta! Se tuntuu jotenkin melkein kielletyltä, pitää siitä tuoksusta... mutta se ON hyvä.

Mirva said...

Solen, täällä myös ilmoittautuu sitruunaleivosten ja juustokakkujen suuri ystävä! Sitruunajuustokakku kuulostaakin toiveiden täyttymykseltä. :)

maijja, niinpä, eihän se mikään "luksus" tuoksu ole, mutta niiiin ihana!

Riikka said...

Tulipas tästä pirtsakka mieli, tekstistäsi oikein tuoksui sitruuna. Mä rakastan kaikkia sitruunaleivonnaisia. Tarttee kokeilla tuota siivouskeinoa.

Katja said...

Piti napata kotitalouskirjasta se sitruunakiisselin ohje tänne. Sieltä löytyi sellainen, johon tuli kananmunaa. Siihen minun tekemääni ei todellakaan tullut. No, sitten muistin, että ohjehan oli irtolehtikansiossa, jonne kirjoitettiin taululta aina ohjeet talteen. Kansiota en löytänyt mistään, vaikka kaikki aina säästän (vinttilaatikot on koluamatta vielä). Soitin koululaikaiselle ystävällekin. Hän oli suursiivonnut kaappinsa ennen joulua ja viskannut kansion roskiin. Googlaamallakaan ei löydy kuin munaversioita (lähinnä kakuntäyte-sitruunakiisseleitä). Nyt kyllä jurppii. Täytyy alkaa nyt sitten kokeilla ja soveltaa. Palaan reseptin kanssa, kunhan olen aikani testaillut. :D

J.K. Meillä on luokkakokous kesällä. Siellä on pakko kysellä viimeistään, jos joku olisi säästänyt kansionsa! Sen verran taivaallista kiisseliä oli. (Kotitalousope on käsittääkseni jo kuollut, olisin muuten etsinyt hänet käsiini.)