4 July 2011

tämä kaupunki ei anna minun kastua





Kaupunki ei sada ylleni vaikka kaipaan kastua, kaikkialla muualla sataa mutta se kiertää meidät, kenties kaipaan sitä liian kiihkeästi, vettä, missä olomuodossa tahansa. Veden äärelle, veden alle, veden syliin.

Mietin mitä teen kaikelle tälle tavaralle, mistä sitä tulee, miten sitä taas on niin paljon vaikka vuosi sitten karsittiin, miten tavarasta pääsee eroon, mitä jaksan asialle tehdä. Haluan vähemmän, haluan pienempää, mutten halua antaa ilman edestä pois sellaista, mistä itse voisin vielä maksaa.

3 comments:

Anna said...

Minäkin odotin koko päivän sadetta. Kiersivät meidät muutaman kilometrin päästä. Näin sateen kaukana ja kuulin ukkosen, mutta meillä ei mitään!
Odotan myös lisää kirjasta, josta kirjoitit ensimmäinen päivä. Maltan kyllä odottaa.

Ilona said...

Ei näy sadetta, ei. Saisi jo kyllä tulla!

Ja sitten ihan muusta:

Täytyy valitettavasti kertoa, että olen nyt tosi itsekäs, enkä lupaakaan enää sitä polkupyörää lainaan. Innostuin sittenkin liikkumaan, ja käyn ne pitkät lenkit mieluummin vaihdepyörällä.

Mirva said...

Anna, kirjoitan siitä kyllä varmasti pian -- heti kun ehdin lukea sen loppuun!

Ilona, ei se mitään, luinkin blogistasi että pyöräilyinnostus on iskenyt! Meille on tiedossa yksi toinen pyörä, joten ei todellakaan haittaa.