3 September 2011



Minulla ja lapsella on yhteinen lempiruoka, sillä ei ole nimeä mutta sitä on mukava palata kotiin syömään rantasyysaamun jälkeen. Ostin tällä viikolla ensimmäisen kerran aitoa tamperelaista rievääkin, jotenkin odotin nimen perusteella jotain aika arveluttavaa mutta se olikin semmoista, etten taida ruisleivän lisäksi enää mitään muuta syödä. Onnea on lähikauppa täynnä lähiruokaa!

Kaapissa odottaa kassillinen punajuuria jonkinmoista inspiraatiota, en oikein tiedä vielä mitä; muuton jäljiltä on kassikaupalla pyykkiä, lakanatkin pitäisi vaihtaa; parveke kuin kaatopaikka. Onneksi on viikonloppu, kyllä tästä ennen maanantaita selvitään!

Lempiruoka

n. 1,5 dl sipulisilppua
n. 150 g mieluisia sieniä
2 paprikaa
3 dl vettä
kesäkurpitsaa
vihreitä papuja
1 tlk yrttitomaattimurskaa
1 dl ruokakermaa
kasvisliemikuutio
suolaa, pippuria, öljyä

Kuullota sipulit ja kuutioidut sienet öljyssä, sirota päälle suolaa ja pippuria. Lisää joukkoon kuutioidut paprikat ja kuullota vielä hetki. Lisää vesi ja kasvisliemikuutio, anna kiehua hetken, ja lisää sitten kuutioidut kesäkurpitsat sekä pavut. Hauduta hetki, lisää tomaattimurska ja tarvittaessa vähän vettä, ja anna porista parikymmentä minuuttia. Kaada lopuksi joukkoon ruokakermaa, ja tarjoile pastan kera.

11 comments:

annika. said...

Vau, aika kiva, että lapsen lempiruokaan kuuluu sieniä! Olen luullut, että "kaikki lapset vihaavat sieniä". Hih.

Riävä on niin hyvää! Etenkin, jos on leipoja laittanut tarpeeksi paljon suolaa.

Liivia said...

Rievän pussiklassikosta tykkään, mutta minusta se ei ole ihan kauhean hyvää leipää. Oletko maistanut Arinarievää (rumempi oranssikeltavalkoinen pussi), voittaa tampereenrievän mennen tullen!

Liivia said...

Siis tuo Arinarieväkin on tamperelainen leipä, saattavat olla samalta leipomoltakin, tai sitten kilpailijan, en muista....

Riikka said...

Jaa riäväkö epäilyttävää? Älä ny hulluja puhu;) Se on hyvää, tosin vain tuoreena. Kuivahtaa nopeasti eikä sitten ainakaan mulle enää maistu.

milla said...

Hei, tuota ruokaa on ihan kokeiltava. Ainakin sieniä riittää.

Meidänkin kauppaan on ilmestynyt jotain lähiruokaa, mikä on tosi tosi hyvä juttu!

Mirva said...

annika, meidän tyttö kyllä tykkää sienistä, kunhan eivät ole liian suurina paloina! Kerran unohdin tästä sienet, eikä kelvannut... :)

Liivia, just tänään ostin kokeeksi Arinarievää, ja on kyllä vielä parempaa! Kilpailevan firman tuotos näyttää olevan.

Riikka, siis se kuulostaa epäilyttävältä, tuo sana. Mutta leipä on kyllä hyvää, mua ei haittaa vaikka vähän kuivahtaakin!

milla, suosittelen! Maalla oli tosi vaikea saada lähiruokaa, joten nyt arvostan kyllä sitä todella, että kaupungissa pienet lähikaupatkin myyvät todella paljon paikallista tavaraa.

piilomaja said...

Kun tulen Treelle haluan aina riävää. Justiin sitä arinaversiota. Tuoreena, jos mahd. vielÄ lämpimänä ja voin kanssa.
En ihan täysin tajua kun ihmiset jonottivat Keskustorilla niillä ranskalaisilla viikoilla patontia kuin idiootit ja ihan kÄsiryysyyn asti vaikka Tampereella on hyvää(KIN) leipää omasta takaa.

Mua ärsyttää välillä ihan hiivatisti semmoinen "kaikki hyvä tulee jostakin muualta" -ajattelu.
No joo, aloin paasata.

Anna said...

Mä aion juuri aloittaa punajuuripyöryköiden tekemisen (kunhan maltan irrottautua tästä tietsikalta). Tämän päivän sienisaaliista taidan kokeilla huomenna teidän lempiruokaa.

Ai niin ja arinarievää mäkin kannatan!

Mirva said...

Piilomaja, tiedätkö, ihan samaa ajattelin kun maistoin rievää -- että mitä hemmettiä ne siellä siitä patongista tappeli! Mua myös ärsyttää ylipäätään semmoinen aidan takana on vihreämpää -ajattelu.

Anna, millaisia pyöryköitä teet? Mulla on kova pula hyvistä punajuuriresepteistä!

Anna said...

Mä laitan sulle pari reseptiä sähköpostilla kunhan saan aikaiseksi. Ehkä huomenna.

Mirva said...

Okei, ei mitään kiirettä. Laita muuten samalla se tilinumero! :)