2 September 2011

you were away for too long









Olit poissa liian pitkään, vai olinko se sittenkin minä. Ja kun tulet, syys kuin uusi vuosi, huomaamme yhtäkkiä tekevämme päätöksiä, kumoavamme odotukset: päätämme lakata odottamasta, lakata olemasta odotusten mittaisia. Alamme muistaa keitä me olemme, juuri sellaisina kuin me olemme. Lapsi rakastuu minun pipooni, minä kuljen ainoissa kengissä jotka säilytin. Jossain, rannalla ehkä, puiden välistä alkaa pilkottaa aurinko. Tervetuloa, syksy!

4 comments:

Olina said...

Niin hyvin sanoit. Huomaan että tämä tunne jaetaan monen bloggaajan kesken. Tervetuloa syys! Niin ihanaa, että se nyt viimein on täällä.

Anna said...

Ihan totta! Minäkin olen odottanut ja yrittänyt olla vain minä.

Solen said...

Ihana ihana teksti. Kyllä, itsekin toivotan syksyn tervetulleeksi. Miksi taistella vastaan kun voi nauttia?

Mirva said...

Olina, minä olen huomannut saman jutun. Ihanaa huomata, että syysihmisiä on enemmänkin!

Anna, minäkin yritän olla vain minä, ja unohtaa kaiken muun.

Solen, kiitos. :) Ja samaa mieltä, syksystä pitää nauttia täysin rinnoin!