7 January 2013

taidenäyttelyssä / at an art exhibition


Tänään muistin sinitarran ja eteiseen järjestettiin taidenäyttely. Seinälle ripustettiin muun muassa teokset nimeltä Lihava krokotiili, Kaikki tontut, Revontulia ja Minä koululaisena. Valitettavasti eteisemme on niin pimeä, että sitä on turha kuvata minun kalustollani, mutta kovasti taide sitä valostutti ja ilostutti.

Minun ripustaessani taideteoksia näyttelyyn taitelija loi niitä lisää. Kuivumassa olevat työt ovat nimeltään Kani joka söi liikaa salaattia ja porkkanoita sekä kuvan teos Parrakas irvistävä Pekka, kaksi prinsessaa ja päärynä. Olemme aika onnekkaita, kun saamme elää kaiken tämän taiteen keskellä ja toivottaa vieraamme tervetulleiksi taidenäyttelyn puitteissa, vai mitä.

***

Today I remembered the blue tack and we set up an art exhibition in our entry. Works such as The Fat Crocodile, All the Elves, Me As a Schoolgirl, and The Northern Lights, among others, were hung on the wall. Unfortunately our entry is so very dark there's no chance of photographing the exhibition with my equipment. But the artwork really brightened the space up!

As I was hanging the works on the wall, the artist kept bringing more and more. Still at the stage of drying are works titled The Rabbit That Ate Too Much Lettuce and Carrots, as well as Bearded Peter Grinning with Two Princesses and a Pear (shown in my photo). We're pretty lucky to live among all this art, and to be able to welcome our guests by walking them through an exhibition, aren't we?

11 comments:

Homsantuu said...

Todellakin! Ja taideteosten nimet ovat kyllä huippuja.

Ilona said...

Ai että, olisipa ihana tulla teille taidenäyttelyyn! Onnekkaat ne, jotka pääsevät. Käsittämättömän mahtava meininki! Hyvä te!

(Vielä liuta innostuneita huutomerkkejä muuten vaan: ! ! ! ! !)

Riikka said...

Vau, parrakas Pekkahan se siinä ja päärynä. Hieno!

Katja said...

Kyllä vain, onnekasta. Kerropa tyttärelle, että meillä kani, joka söi liikaa salaattia ja porkkanoita, olikin raskaana. Poikasia syntyi vuoden toiseksi viimeisenä päivänä viisi. Suloisia pötkylöitä ovat.

leena said...

Tuottelias taiteilija teillä siellä ja erittäin hienosti nimetyt teokset!

Anna said...

True, there is an artist in the house and surrounded by art!

piilomaja said...

TEosten nimet ovat mielenkiintoisia. Ei mitään tusinakamaa muutenkaan nämä!

Minna said...

Mielenkiintoisen kuuloinen taidenäyttely noin nimien perusteella :) Ideaa voisin hyödyntää jonain päivänä kun tekemistä tuntuu puuttuvan. Kiitos ideasta siis!

Mirva said...

Homsantuu, nimet ovat tosiaan vähintäänkin yhtä suurta ilon antia kuin itse maalauksetkin. :)

Ilona, hyppää junaan ja tule, olet kyllä tervetullut katselemaan rannikkoa meiltä käsin! :)

Riikka, piirustus-, muovailu- ja maalaustaidot tosiaan alkavat olla siinä pisteessä, että teosten hahmot ovat aivan tunnistettavia...

Katja, hauska tarina, ja voi teitä onnekkaita pikkukanien omistajia! En tiedä uskallanko kertoa, lapsi ei ehkä vielä ole tajunnut että ihmisillä voi olla kaneja kotonaan, mutta kun tajuaa... Luulen, ettei kinuamisesta tule sitten loppua! (Varsinkaan, jos niille voi vielä tulla vauvojakin!)

leena, meillä tosiaan kannetaan päivähoidostakin kotiin vähintään kaksi teosta päivässä, joten taiteilija on huomattavasti ahkerampi kuin äitinsä, joka ei millään tahdo saada kaikkia varteenotettavia teoksia arkistoiduksi asianmukaisesti.

Anna, she keeps telling everyone she's going to be an artist when she grows up. I keep telling her she already is one :)

piilomaja, nämä ovat kyllä tusinakamasta kaukana kaikessa oivaltavuudessaan! Esim Kaikki tontut -teos sisältää todellakin kaikki tontut joulutontusta saunasellaiseen.

Minna, kasvava näyttelymme ruokkii kyllä jo sinällään mielikuvitusta ja luovuutta... Ota ihmeessä idea käyttöön, sen toteuttaminen on hauskaa!

Liivia said...

Tuo on todella hieno maalaus! Kehyksiin heti!

Ikävä on noita lapsen spontaanin luovuuden aikoja. Tiesin sen, että niitä tulee ikävä ja iloitsin jokaisesta taideteoksesta mikä syntyi. Joten nauti kun elät nyt juuri sitä.

Mirva said...

Meillä on pieni kehyspula, A3-koon töille ei ole riittävästi kehyksiä valmiina, mutta kirppisostoslistalla on kyllä olemassa myös kivojen kehysten katselu näitä tällaisia töitä varten...

Meillä lapsi tosiaan tällä hetkellä kaikista mieluiten "taiteilee", tekisi sitä ihan koko ajan. Kaiken otan jemmaan, ajatuksena juurikin se, että töitä säästämällä ja myöhemmin katselemalla into säilyisi pidempään, mutta nyt jo huomaan, että itsekritiikki kasvaa päivä päivältä ja kaikista töistä ei vaan tule "juuri oikeanlaisia" hänen mielestään. Tämä varmaan vaikuttaa siihen, että tämmöinen spontaani piirtely ja maalailu ei enää niin innostakaan isompana. Koetetaan ottaa tästä kaikki irti niin kauan kuin sitä kestää!