17 October 2014

pieniä iloja




Liikaa asioita listoilla, kaikenlaista pientä mitä pitäisi ja on tullut luvattua. Tulee lamaannus, ei jaksa mitään, ei tarttua ensimmäiseenkään. Makaa sohvalla, valittaa ettei saa nukutuksi öisin. Ei saa päivisinkään, ja se on kaikkien muiden vika paitsi sen itse. Jää makaamaan omaan surkeuteensa. Tai sitten alkaa miettiä pieniä iloisia.

Näistä viisivuotias tulee iloiseksi:
- koirat (pehmo- ja oikeat)
- puuhakirjat
- paperinuket
- Onneli ja Anneli -äänikirjat
- ballerinat ja ballerinapuku
- äidin jättihali iltaisin ennen nukkumaanmenoa
- baletti- (tai sirkus-, tai koira-)esityksen esittäminen
- otollinen yleisö
- suklaakakku
- syksyn lehdet

Näistä surkea makaaja tulee iloiseksi:
- ihanan värinen lanka
- inspiroivat sisustukset
- halaava ja suukottava viisivuotias
- teevaihtoehtojen määrä kaapissa
- pienet valmiiksi tulevat asiat
- baletti-, sirkus- ja koiraesitykset
- iltapäivä naapurikahvilassa
- yhä edelleen Amelien soundtrack
- kynttilän valo
- se, että joku muu hoitaa ruokaostokset
- pieni rauhallinen hetki yksin kotona ja lempiblogit
- ilolistat, joilla voi kumota ne vaativat listat

Ja kas, kaikki onkin jo paremmin.

2 comments:

Liivia said...

5-vuotiaalla on tosi kaunis neule päällään.

Minä huomaan tulleeni iloiseksi tällä lomaviikolla juuri niiden pienten asioiden valmiiksi saattamisista. On ollut niin paljon roikkuvaa ja keskeneräistä, ei sillä etteikö sitä riittäisi, mutta jotain valmiiksi niin se on jo paljon. Esimerkiksi kesällä Tallinnasta ostamani lappu pääsi vihdoinkin makuuhuoneen kattoon, pitkään keskeneräisenä lojunut mohairneule itselleni muokkautui nyt lapselle ja onkin hänen päällään erityisen kaunis.
Olen iloinnut myös pitkistä keskusteluista kynttilänvalossa koko perheellä. Lapsi nauttii näistä hetkistä erityisen paljon. Ja tarvitsee myös jättihalinsa iltaisin, mutta myös pitkin päivää.

Mirva said...

Liivia: Tuo neidin kirppisneule on kyllä ollut suuri ilo meille molemmille. Yhdellä alkusyksyn käynnillä löysin sen ja kaksi muuta jonkun itse tekemää upeaa, käytettyä neuletta hyväntekeväisyyskirppikseltä noin kympillä (yhteensä). En tajua, miten joku on raskinut luopua niistä.

Mulla ei tän loman aikana ole oikein valmistuneet isot eikä pienet. Meillä loma ei ole viikkoa vaan ainoastaan pidennetty viikonloppu, mikä on minusta aivan liian vähän lomatunnelmaan pääsemiseksi. Ei lohduta yhtään, että jouluna lomaillaan sitten pidempään. Ja mitä sisustamiseen ja kodinhoitoon tulee, huomaan etten oikein jaksa enää panostaa näihin vuokra-asuntoihin. Yöllä valvoessa sisustan sitä omaa kotia. Mutta ideaalitilanteessa lomatunnelma kotona olisi toki juuri tuollainen kuin teillä!

Lapsen kanssa olemisesta ja tekemisestä, kiireettömyydestä, olen tietysti iloinnut minäkin. Huomannut, että otan ihan turhaa stressiä siitä että joka paikkaan pitäisi olla menossa, kun lapsikin nauttii siitä, että saa olla kotona ja leikkiä rauhassa. Lukea äidin sylissä kirjoja ja kuunnella lastenlauluja. Ja puhua kaikki maailman asiat. Ja halata aina kun haluaa. Siinä suhteessa lapset taitavat olla ihan samanlaisia iästä riippumatta, vaikka vanhetessaan luulevat, ettei äidin helmoissa sovi enää sillä tavalla pyöriä...